Äänet valtaa järjen

 "Huudat minulle, käsket minun tehdä asioita joita en järjellä halua. Olet niin voimakas etten tiedä mikä on järkeäni ja mikä sinun sanomaa. Saat minut ajattelemaan hyppäämistä parvekkeelta, ajavani rekan alle tai lähtemään järven jäälle, sellaisia asioita joita en oikeasti halua." Haluan vielä elää tätä elämää, vaikkei tämä olekaan ollut helppoa. Haluan saada asiat omassa päässäni helpommin käsiteltäviksi, sellaisiksi että opin elämään niiden kanssa ilman jatkuvaa ahdistusta. Nyt on taas tosi paha olla mutten tiedä miksi.. Miksi haluan satuttaa itseäni, miksi ajatukset seilaavat joka suuntaan kahtasataa niin ettei niitä kiinni saa? Mikä tämän pahan olon saa aikaan, kun kaiken pitäisi olla kunnossa ja hyvin? Mutta miksi ei tunnu siltä? Olen ottanut taas suuria askeleita elämässäni eteenpäin mutta samaan aikaan tuntuu että meen vaan taakse päin vähintäänkin yhtäpaljon kuin eteenkin päin jollen jopa enemmän. Välillä oli parempia päiviä mutta nyt on taas ollut pari tosi vaikeaa päivää.. Sellaisia päiviä kun on taistellut oikean ja väärän kanssa, olenko tehnyt oikean päätöksen, olisiko minun kuitenkin pitänyt yrittää sillä uhalla etten jaksaisi sitä, miksi olin heikko enkä halunnut enään yrittää, miksi annoin mielelleni periksi.. Järjellä tiedän etten enään olisi jaksanut, en olisi jaksanut sitä riitelyä, iholla oloa, hyvän perhe-elämän esittämistä, sitä kun ei olisi saanut olla oma itsensä vaan olisi pitänyt näyttää voivansa hyvin vaikka sisältä olisi ollut ihan rikki! Antaisin vain tehdä kaikkea jotten loukkaisi muita, jottemme saisi siitäkin riitaa aikaiseksi! Pelkään sitä riitelyä mitä on ollut jo liian pitkään, en uskalla sanoa mitään ja kun pidän asiat liian pitkään sisälläni tilanne räjähtää.. Taas syy on minussa, ei hänessä! Haluaisin että tilanne rauhoittuu, haluaisin että pystyisin elämään tasaisempaa elämää ilman kokoaikaista pelkoa siitä koska tulee taas tulee riita jostakin, koska oon taas tehnyt jotain väärin, ilman että äänet ovat niin voimakkaita että teen jotain peruuttamatonta, ilman että minun pitää patoa se paha olo sisälleni, ilman syyttelyä ja satuttamista.. Halusin elää elämää missä saan olla just oma itseni ilman että minun pitää miettiä kokoajan mitä saan ja uskallan tehdä.. Nyt on onneksi kova kipu mutta jos olo ei helpota pitää saada paha olo keinolla millä hyvänsä pois!