En halua - en ole valmis
Kun herään painajaiseen, uskallanko laittaa silmät uudelleen kiinni? Jatkuuko se sama uni uudelleen? Havahdunko siihen uudelleen? Heräänkö sydän hakaten miljoonaa ja hiestä märkänä? Osaanko siinä hetkessä miettiä mikä on unta ja mikä on totta? Näen painajaista joka tuntuu liian todelta ollakseen vain unta, painajaista joka tuntuu siltä ettei siihen halua herätä.. Näen painajaista miten toinen kuolee, miten läheinen ajaa kolarin tai palaa tulipalossa.. Lähes kaikki painajaiset liittyvät nykyään kuolemaan, siihen miten menetän läheiseni.. Toisaalta tiedän että pelkään sitä että menetän itselleni läheiset ihmiset, haluan vain yrittää suojella toisia viimeiseen asti. En ole valmis menettämään ketään, en todellakaan ole valmis siihen.. En halua kohdata sitä, en halua - en voi - en pysty siihen..