Tekstit

Mitä haluan?

Yritän miettiä mitä oikeesti haluan, mikä oikeasti on sitä mitä järjellä haluan.. Pää on tosi sekaisin ja ajatukset vain vaeltaa! Toisaalta mikään ei tunnu miltään, mutta samaan aikaan tunteet on tosi pinnassa ja alkaa ihan oudot asiat itkettää.. ei tarvii ees tietoisesti miettiä mitään kun kyyneleet alkaa valua ja sit heti tulee se ahdistus - ahdistus mitä en halua, mitä kukaan ei saa nähdä..  Taas on riita, riita ihan kaikesta.. Riita siitä kenen kanssa oon laittanut viestiä, kenen ystävä olen, mitä teen, olenko kipeä tai väsynyt.. En enään jaksa riidellä, en enään halua elää tätä elämää tälläisenä! Haluaisin että toinen hakisi apua, että asiat eivät olisi aina minun syytä, ettei hän syyttäisi minua siitä etten ole vienyt häntä hakemaan apua.. Alkoholia alkoholin perään, riitaa riidan perään - onko tämä elämisen arvoista elämää mulle? En halua muuttaa saman katon alle, pelkään että kun on tarpeeksi päissään käyttää väkivaltaa minua. Pelkään riidellä, kun en tiedä mitä tapahtuu jos he

Itkettää, mutta annanko kyynelten virrata..?

Itkettää , mutta annanko kyynelten virrata..? Ajatukset laukkaavat villihevosen lailla joka suuntaan eikä mistään oikein saa kiinni! Miksi tunne on taas tälläinen? Tuntuu että kaiken kuuluisi olla ihan hyvin, mutta silti jokin sisällä painaa ja saa ahdistuksen valtaan ja ajatukset sekaisin.. Pitäisi osata miettiä asioita järjellä, ja silloin kun uskallan pysähdyn ja jäädä miettimään asioita pystynkin toisinaan miettimään järjellä mitä haluan.. mutta samaan aikaan mieli yrittää saada ajatuksia, pitäisikö miellyttää toista, pitäisikö vain suostua kaikkeen jottei toiselle tule paha mieli.. Tiedän järjellä että ei tarvitse, voin ihan hyvin sanoa että ei - en halua mitään nyt.. Tuntuu vaan että oma pää on sekaisin, ei tiedä mihin pitäisi riittää, riitänkö nyt just ja tälläisenä.. Voiko toiset hyväksyä mun menneisyyden ja traumat? Ei toiset voi ymmärtää niitä kun ei ole itse kokenut, mutta voiko toinen hyväksyä minut niiden kanssa? Mitä just mä haluan, tai kun en haluakaan mitään mutta pit

Miksi, miksi ja miksi?

 Miksi taas tuntuu ettei kukaan ymmärrä mitä päässäni käyn läpi, millainen sekamelska omassa päässä on.. Miksi kukaan ei halua yrittää ymmärtää? Miksi en vain pidä kaikkea omassa päässäni, miksi puhun kun kukaan ei ymmärrä, ketään ei oikeasti kiinnosta.. Miksi aiheutan itselleni pahan olon sillä että yritän puhua? Miksi oman pään ajatusten kanssa pitää käydä järjetöntä taistelua? Olenko kenellekään minkään arvoinen? Tuntuu että kaiken kuuluisi olla hyvin, mutta silti jokin sisällä painaa ja saa ahdistuksen valtaan ja ajatukset sekaisin.. Välillä oli parempia päiviä mutta nyt on taas ollut pari tosi vaikeaa päivää.. Sellaisia päiviä kun on taistellut oikean ja väärän kanssa, olenko tehnyt oikean päätöksen, olisiko minun kuitenkin pitänyt yrittää sillä uhalla etten jaksaisi sitä, miksi olin heikko enkä halunnut enään yrittää, miksi annoin mielelleni periksi.. Järjellä tiedän etten enään olisi jaksanut, en olisi jaksanut sitä riitelyä, alkoholia, pelkoa väkivallasta, epätietoisuutta, must

Miksi en osaa..

 En osaa olla vihainen, en osaa kieltää, en osaa suuttua.. En halua rajoittaa toista, enkä edes osaa rajoittaa toisen tekemisiä.. En osaa sanoa asioihin vastaan, ei asioihin saa sanoa vastaan.. Ei mihinkään ole koskaan saanut sanoa vastaan, niin en osaa nytkään.. Tai voisin ehkä osata, mutta sitten tulee ahdistus siitä että toinen suuttuu, pelko siitä että mitä toinen tekee jos kielläkin.. Traumat nousevat pintaan, toinen saa satuttaa jos puutun asioihin, jos kiellän tekemästä mitä haluaa.. 

Ahdistus on käsinkosketeltavaa..

On pelottavaa miten oma ahdistus voi muuttua niin nopeasti, on pelottavaa miten pitkän hyvän kauden jälkeen voi ihan yhtäkkiä romahtaa eikä sitten enään tunnu millään pääsevän ylös sieltä pohjalta vaikka kuinka yrittää kiivetä.. Tuntuu kuin edessä olisi jyrkkä seinä, jota vasten kiipeäminen olisi mahdotonta! Pääset askeleen tai kaksi ylöspäin mutta niukasti takasin pohjalle.  Miten romahdus voi tulla ilman syytä, miten illat voivat olla vaikeita, miten yöt voivat mennä taas pyöriessä sängyssä kun uni ei tule - tai tulee mutta on taas olen hetken kuluttua hereillä.. Väsymys on kovaa koko ajan, mutta silti uni ei meinaa tulla millään. Olen alkanut taas näkemään painajaisia ihan ihmeellisistä asioista.  Yrittää jaksaa päivän kerrallaan, miettien jo valmiiksi kuinka monta kertaa yöllä käy hereillä.. Mietityttää raskaus, mietityttää oma jaksaminen, mietityttää miten ahdistus vaikuttaa vauvaan, mietityttää osaanko rakastaa vauvaa, osaanko hoitaa vauvaa, onko minulla tukiverkkoa johon turvaut

Käsikädessä?

"Kuoleman ja menettämisen pelko kulkevat käsikädessä - pelit jotka vaativat paljon voimaa ja työstämistä" Kuolema pelottaa minua. Ei oma kuolema, mutta läheisen kuolema pelottaa paljon. Tai ei pelkästään kuolema, vaan jo pelkästään se menettäminen.. En tiedä selviäisinkö siitä että menettäisi jonkun itselle rakkaan ihmisen.. On toisaalta järjetöntä käyttää elämäänsä sen miettimiseen, mitä jos jotain tapahtuu. Silti se ajatus jostain aina välillä hiipii mieleen - varsinkin silloin kun tilanteita ei itse voi estää.  Tuo kaamea, järkyttävä ajatus, joka saa tunteet pintaan ja itsensä aivan sekaisin. Aina, kun olen kiintynyt johonkin ihmiseen enemmän, alan pelkäämään, että hän hylkää minut - eikä ole merkitystä tapahtuuko se tahallaan vai vahingossa. Pelko on hankala tunne käsitellä. Voit itkeä kivun, sinä huutaa vihan, mutta pelko ankkuroituu kaikessa hiljaisuudessa sydämeesi - sitä on todella vaikea saada purettua sanoiksi ja päästettyä ulos kehosta. Varsinkin kun kyse on menett

Ystävyyttäkö se on?

Ystävyys on yksi arvokkaimpia asioita, mitä meillä voi olla. Ystävä on se, jonka kanssa voi jakaa elämän iloja ja suruja. Ystävyyssuhteet kasvattavat meitä ihmisinä. Ystävät pysyvät rinnalla myös elämän vaikeimpina hetkinä, iloitsevat onnistumisista ja jakavat kokemuksia yhdessä, ystävät kulkevat rinnalla elämän ylä- ja al a mäissä. Todelliset ystävät hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Ystävän edessä uskaltaa olla vahva, kuin myös heikko. Yksikin ystävä voi olla kullanarvoinen ihminen elämässä. Ystävä ei kadehdi sitä miten toinen onnistuu vaan iloitsee aidosti toisen onnistumisesta. Ystävä kannustaa toteuttamaan unelmia, uskomaan itseensä, silloinkin kun niihin ei itse jaksaisi uskoa. Aito ystävyys on myös sitä, että osataan antaa toiselle myös omaa tilaa ja aikaa. Kun olosi tuntuu kaatuvan, kaipaa lohdutusta ja turvallisia sanoa. Voit laittaa viestiä ystävälle, voit luottaa siihen että se toinen on juuri sinua varten siellä. Ystävä on se johon turvautua jokaisena hetkenä!